Voinko tilata puhelimitse tai sähköpostitse?

Sähköpostitse voi, puhelimitse ei.

Onko LinuxCompilla noutopiste?

LinuxCompissa myytävät tuotteet voi myös noutaa toimipisteestä osoitteesta Torikatu 1, Alavus. Ota kuitenkin ensin yhteyttä ja tiedustele tuotteen saatavuutta. Sivuillamme ilmoitetut hinnat pätevät verkkokaupasta tilattaviin tuotteisiin.

Toimitetaanko tuotteita ulkomaille?

Toimitamme tilauksia yleensä ainoastaan Suomeen. Erikseen sovittaessa myös ulkomaille.

Sisältyykö ALV tilaukseen?

Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

Miten tuotteiden postikulut määräytyvät?

Katso lisätietoa postituksesta toimitusehdoista.

Voinko muuttaa tai peruuttaa tilaukseni jätettyäni sen?

Voit perua tilauksen ennen kuin olet maksanut sen.   

Voinko seurata tilauksen etenemistä?

Tilattuasi saat tilausvahvistuksen. 

Luovuttaako LinuxComp tietojani ulkopuolisille?

Ei luovuta.

Usein kysyttyä Linuxista:

Mitä etua tavalliselle käyttäjälle on vaihtaa Linuxiin?

Jos asiaa katsotaan ihan puhtaasti työn tekemisen näkökulmasta, Linux ei anna mitään lisäarvoa. Useimmat toimisto-ohjelmistot ja nettiselaimet toimivat kummassakin, mutta totuuden nimissä on sanottava, että Microsoftin tuotteet ovat paljon monipuolisempia ja yleisemmässä käytössä. Usein myös työn tekemisessä on kylliksi pohdittavaa. Ei jää energiaa opetella uusia työtapoja. Samoin voi tietysti sanoa, että Linuxin ohjelmistot toimivat yhtä hyvin kuin muut.

Linuxin edut tulevat esiin kun halutaan profiloida oma työasema tiettyyn tehtävään. Verkko-ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa ja tietosuoja on parempi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ensimmäiset ”vakoiluohjelmat” tehtiin Unix (Linuxin esi-isä) ympäristöön. Ei Linux ole haavoittumaton. Linux on parhaimmillaan sellaisessa ympäristössä, missä on olemassa atk-strategia ja osaavat tukihenkilöt käytettävissä. Linux on ennen kaikkea käyttöjärjestelmä, mikä on alunalkaen suunniteltu monen käyttäjän yhteisöön.

Mitä eroa on Windowsilla ja Linuxilla?

Käyttäjä näkee kummassakin graafisen työpöydän. Microsoftin Windows lienee kaikille tuttu? Linux-puolella on valikoimaa. Xfce, Gnome ja KDE ovat yleisimmät ikkunoivat työpöydät. Käyttötapa on kaikissa samantapainen. Hiirellä liikutellaan nuolta ja painetaan nappia.

Tietokoneellahan käsitellään tiedostoja; tekstejä, taulukoita, kuvia, esityksiä yms.. Valmiit työt talletetaan johonkin ja haetaan sieltä tarpeen tullen. Se, miten tiedostoja hallitaan, vaihtelee jonkin verran. Perusasetelma on kaikissa sama. Terminologia ja näkymä vaihtelee. Linuxin erikoisuus on myös tiedostojen suojaushierarkia. Asiakirjat voidaan rajata käyttäjäryhmittäin luku ja/tai kirjoitusoikeuksin. Kaikissa järjestelmissä henkilökohtaiset tiedostot talletetaan omaan kotihakemistoon. Tiedostoille tehdään pääasiassa kolmea asiaa: talletetaan, kopioidaan ja poistetaan. Vedä ja tiputa, klik klik tai valikosta valiten. Kaikilla samat toiminnot.

Sovellusten asentaminen ja suorittaminen poikkeaa kohtalaisen paljon kaikkien työpöytien välillä. Mutta kun oma tietokone on kerran asennettu valmiiksi, työskentely on kutakuinkin samanlaista kaikilla tavoilla.

Onko Linux ilmainen?

Linuxia myydään paketteina mitä kutsutaan jakeluksi (distribution). On useita kaupallisia toimijoita, jotka myyvät eritasoisia paketteja. Paketti koostuu Linux-ytimestä (kernel), mikä on kaikilla sama (versio) ja varus- sekä apuohjelmista. Pelkistetty Linux voi olla erittäin pieni, mutta yleensä jaetaan kohtalaisen isoja paketteja. Käyttöjärjestelmä sisältää useimmiten myös kehitysympäristöjä ja sadoittain varus- ja apuohjelmia. Yleensä hakemistorakenne on sama kaikilla, joten siirtyminen jakelusta toiseen ei tuota hankaluuksia.

Parhaat paketit ovat maksullisia, mutta kaikista on perinteiseen tapaan saatavana hiukan riisuttu versio ilmaiseksi netistä tai muodollisella hinnalla DVD:nä alan liikkeistä. SuSEn enterprise versio maksaa n. 1000 €, pelkistetympi versio 60 € ja Ubuntu 8 €. RedHat on vanhimpia jakelijoita ja heidänkin pakettinsa noudattavat samaa hinnoittelua. Kaikkia voidaan käyttää myös palvelimina. Yleensä ohjelmistoja voi siirtää jakelujen kesken. Ainakin jos kääntää lähdekoodista itse. Avoimien järjestelmien filosofiaan kuuluu lähdekoodien saatavuus.

Lisätietoa:

http://www.tuxradar.com/answers
http://wiki.linuxquestions.org/wiki/Common_Questions_and_Misconceptions